Markkinoiden ristiaallokossa

IBM julkaisi tekevänsä yhteistyössä muiden yritysten kanssa tutkimusmatkan autonomisella veneellä Atlantin yli juhlistaakseen Mayflower-laivan matkaa 400 vuoden takaa. Projektiin liittyy monimuotoista kehitystä niin kovilla kuin pehmeillä teknologioilla. Miksi sitten IBM:n kaltainen teknologiajättiläinen kehittää tällaisia autonomisia veneitä? Näistä projekteista syntyy valtavia määriä arvokasta dataa, joiden pohjalta voidaan kehittää uusia teknologioita. Kehitetyistä teknologioista voidaan rakentaa malleja ja käyttötapauksia, jotka ovat yleistettävissä useammille toimialoille, esimerkiksi projekti- ja tuotepohjaisissa liittyvissä markkinoissa.

Yleisesti puhuttaessa AI:sta on kyseessä Artificial Intelligence eli tekoäly. Käsite yhdistetään usein mielikuvaan, jossa jossain prosessissa tai projektissa ihminen tehdään tarpeettomaksi. Tämä on osin totta, mutta yhden oven sulkeutuessa, toinen aukeaa. AI-lyhennettä käytetään myös käsitteestä ”Augmented Intelligence”. Tässä ei ole kyse ulkoa annetusta teknologiasta, joka vain yksinkertaisesti korvaa yhden prosessivaiheen, vaan se kuvaa pikemminkin ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutussuhdetta. Kone ei siis korvaa ihmistä vaan se tehostaa heidän päätöksentekoaan.

Onnistuakseen, jokainen projekti tarvitsee johdon tuen. Tämä löytynee varmaan tuhansista bisneskirjoista. Jotta johto pystyy tekemään päätöksiä, on heidän tunnettava tarvittavat tunnusluvut sekä niiden lähteet ja luotettavuus. Kun näitä lukuja tulkitaan ja analysoidaan, niihin joko luotetaan tai niistä pyritään tehdä täysin luotettavia. Luotettavuuden määrittäminen saattaa tuottaa suurtakin päänvaivaa päätöksentekijöille, mikäli pyritään absoluuttiseen tarkkuuteen, mikä saattaa olla varsin tarpeetonta. Onko tarpeellista tietää, kuinka monta metriä on linnuntietä Helsingistä Turkuun vai riittääkö tiedoksi 150km? Tekoäly pystyy toki kivuttomasti määrittämään molemmat luvut, mutta ihminen on se, joka päättää kumpi luku on tilannesidonnaisesti merkityksellinen ja riittävän tarkka. Vai oliko edes maantieteellisen etäisyyden määrittäminen alkujaankaan relevanttia, kun kuitenkin rajoittava parametri yleensä on aika?

Kuinka sitten rakentaa tehokas ja saumaton vuorovaikutussuhde ihmisen teknologian välille? Tätä varten voidaan nostaa esiin viisi perus periaatetta:

• Luota dataan ja johda sillä.
  • Sisällytä dataan pohjautuva ajattelutapa johtamisjärjestelmiin.

• Avaa työntekijöillesi pääsy datan käyttöön.
  • Mahdollista kaikille työntekijöillesi pääsy tarvittaviin työkaluihin, jotta he pääsevät käsittelemään ja sisäistämään informaatiota.
  • Pidä huoli, että tiimit, jotka käsittelevät dataa eivät ole tasapäisiä, vaan sisältävät monimuotoista ajattelua. Tämä luo datasta informaatiota.

• Ajattele laajemmin datan ja teknologian kanssa.
  • Hyödynnä uusinta teknologiaa – etenkin tekoälyyn pohjautuvaa.

• Mahdollista datan hallinta koko yrityksessä.
  • Lisää analytiikan, tekoälymallien ja dataprosessien läpinäkyvyyttä.
  • Koordinoi vastuualueet datastrategiaa varten.
  • Muotoile informaatio tarpeen mukaisesti.

• Ota kaikki hyöty irti hybridi cloudista.
  • Hyödynnä useista eri lähteistä saatavilla oleva data – ”älä laita kaikkia munia yhteen koriin”
  • Kaikki tieto ei asu aina kotona

Yrityksen sisäinen ymmärrys omasta ympäristöstään on ollut aina keskiössä Suomalaisessa teollisuudessa. Yrittäjät ovat usein omaksuneet yhtiönsä mission, vision ja strategiat ja muuttaneet niitä lennosta tilanteen ja tarpeen mukaan. Kun nykyisellä markkinoiden kehittymisen ja muokkautumisen tahdilla elintilasta kilpaillaan jo muussa kuin piirisarjassa, apuun kannattaa valjastaa parhaat toimintatavat maailmalta. Maailma pienenee koko ajan, ajallisesti.