Innovation

Innovaatioekosysteemit ja avoin innovaatio toimialojen kehityksen kiihdyttäjinä

Share this post:

Perinteinen innovaatiotoiminta on tyypillisesti usein tavalla tai toisella lineaarista. Tutkimuslaitos tai ison yrityksen tutkimusyksikkö kehittää uutta teknologiaa tai keksii uusia tapoja hyödyntää olemassa olevaa. Sen jälkeen tuotekehitys ryhtyy rakentamaan uutta markkinakelpoista tuotetta tai palvelua syntyneen innovaation ympärille. Uutta ratkaisua testataan aikansa rajallisella asiakasryhmällä ja kun sen katsotaan olevan riittävän valmis, voidaan se tarjota laajemman asiakaskunnan käyttöön. Maailman digitalisoituminen, markkinoiden dynamiikan muuttuminen ja asiakkaiden uudenlaiset odotukset johtavat kuitenkin siihen, että uusia innovatiivisia ratkaisuja pitäisi saada markkinoille alati kiihtyvään tahtiin. Samalla kuitenkin rinnakkaisia lineaarisia “innovaatioputkia” voi isossakin organisaatiossa olla auki vain rajallinen määrä kerrallaan. Mikä siis neuvoksi?

Oma näkemykseni on se, että toimivin ratkaisumalli tähän pulmaan on hyödyntää erilaisia innovaatioekosysteemejä ja avoimen innovaatiotoiminnan malleja.

Innovaatioekosysteemit ovat tyypillisesti tietyn toimialan ympärille rakentuneita osaamisverkostoja, joissa erilaiset toimijat täydentävät toistensa osaamista ja kyvykkyyksiä. Mukana voi olla tutkimuslaitoksia, asiantuntijayrityksiä, teknologian kehittäjiä, startup-yrityksiä, alan isoja toimijoita ja myös sellaisia sivuavien toimialojen yrityksiä, jotka hakevat mahdollisuuksia laajentaa liiketoimintaansa uusille alueille. Ekosysteemi voi olla rakentunut jonkin toimialan “ankkuriyrityksen” tai organisaation ympärille tai se voi olla saman tyyppisten toimijoiden, esimerkiksi startup-yritysten, verkosto.

Innovaatioekosysteemistä tekee usein toimivan se, että siinä toimivat organisaatiot pystyvät määrittelemään jonkinlaisen yhteisen päämäärän. Vaikka jokainen mukana oleva taho luonnollisesti tavoittelee myös omia päämääriään, on ekosysteemillä olemassa yhteinen jaettu tavoite, joka sitä yhdistää. Toinen tärkeä elementti on se, että pystytään hahmottamaan omat ja muiden toimijoiden roolit ekosysteemissä sekä myös jollain tavalla proaktiivisesti sopimaan, miten toimitaan silloin kun intressit risteävät. Esimerkiksi kaksi täysin kilpailevaa yritystä voivat aivan hyvin toimia samassa innovaatioekosysteemissä, jos yhdistävä intressi on uuden markkinan luominen tai olemassa olevan kasvattaminen. Jaettu pala isoa kakkua voi usein olla maittavampi kuin ihan ikioma siivu pienemmästä leivonnaisesta.

Yksi tapa ajatella rooleja ekosysteemissä voi olla myös jaottelu niihin jotka luovat uutta, niihin joilla on tarve hyödyntää uusia innovaatioita ja niihin jotka mahdollistavat toiminnan. Perinteisin termein, tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi tutkimuslaitoksia ja uusia ratkaisuja kehittäviä teknologiayrityksiä, toimialan asiakasorganisaatioita ja vaikkapa innovaatiot mahdollistavaa perusteknologiaa tai rahoituspalveluja tuottavia tahoja. Edelleen oleellista kuitenkin on se, että organisaatiot, jotka perinteisesti ovat olleet “aidan eri puolilla” – esimerkiksi kokeneet olevansa myyjiä ja asiakkaita suhteessa toisiinsa – pystyvät ekosysteemin puitteissa tekemään mielekästä yhteistyötä uusien innovaatioiden kehittämisessä.

Avoin innovaatio puolestaan tarkoittaa kiteytettynä niitä tapoja ja toimintamalleja, joilla perinteiset organisaatiot pystyvät hallitusti “ulkoistamaan” innovaatiotoimintaansa ekosysteemeille. Tämä saattaa liittyä rooliin ekosysteemin “ankkurina” tai se voi olla tapa, jolla oma tuotekehitysorganisaatio tekee suunnitelmallista yhteistyötä alan pienten ja innovatiivisten toimijoiden kanssa. Tällaiset toimintamallit edellyttävät luonnollisesti myös roolien ja ansaintamallien huolellista miettimistä, jotta kukin mukana oleva osapuoli kokee saavansa oman reilun osuutensa toiminnan tuloksista.

IBM:n rooli innovaatioekosysteemeissä on usein toimia mahdollistajana. Globaalissa mittakaavassa toimivat teknologiset ratkaisumme ja palvelumme tarjoavat kestävän kivijalan, jonka päälle ekosysteemit voivat kehittää uusia innovaatioita ilman että huomio ja resurssit kiinnittyvät perustusten muuraamiseen ja putkiston asentamiseen.

IBM järjestää Think Summit -tapahtuman 29.10. Helsingin Messukeskuksessa, jossa esitellään ja käsitellään alan tuoreimpia ideoita ja innovaatioita. IBM:n ekosysteemitoiminta on edustettuna tapahtuman Think Centerissä, jossa esitellään tarkemmin ekosysteemien toimintaa ja niiden tarjoamia hyötyjä.

Click here to rate this article

Rate this article :

Kehitysjohtaja, IBM

More Innovation stories
By Vieraskynä on Thu, October 10th 2019

Ruokaekosysteemi vastaa haasteisiin ekosysteemiajattelulla ja digitalisaatiolla

Globaalin ruokaekosysteemin on vastattava kahteen suureen haasteeseen: ilmastonmuutoksen kysymyksiin sekä ruuan riittävyyteen kasvavalle väestölle. Näiden kahden asian yhdistäminen vaatii uutta ajattelua ja koko ruokaekosysteemin  uudistumista tulevina vuosikymmeninä.   Yaralla ja IBM:llä on yhteinen visio. Yhdistämällä Yaran maatalouden ja kasvinravitsemuksen tietotaitoa ja kokemusta IBM:n huipputeknologiaan rakennamme kattavan alustan maatalouden digitalisointiin. Sen tavoitteena on mittava tuottavuuden lisääminen […]

Continue reading