Suoraan sivulle

Älykkäämpiä kaupunkeja

Turvallinen ympäristö. Laadukkaat koulut.
Kohtuuhintaiset asunnot. Sujuva liikenne.
Kaikki tämä on mahdollista.

Järjestelmien järjestelmä

Kaupunki on äärimmäinen järjestelmien järjestelmä. Kaupunki on vesijärjestelmän keskuspiste – vettä kuljettavat johdot kulkevat sen lävitse. Kuljetusverkosto kuljettaa ihmisiä ja hyödykkeitä sisään, ulos ja sisäisesti. Sähköverkko säätelee sähkön jakelua alueelliselta tasolta aina yksittäisiin laitteisiin. Koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmät opettavat asukkaita ja huolehtivat heistä. Jos onnistumme integroimaan nämä ydinjärjestelmät ja tekemään niistä läpinäkyviä, kaiken kattavia ja mukautumiskykyisiä, voimme parantaa päivittäisen kaupunkilaiselämämme tasoa.

Vuoteen 2050 mennessä  70 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Vähintään 10 miljoonan asukkaan megakaupunkeja on ainakin 27. Nykyisin megakaupunkeja on 19.

 

Julkishallinto

IBM selvitti hiljattain tehdyn tutkimuksen avulla kuusi merkittävintä tekijää, jotka muuttavat julkishallintoa lähitulevaisuudessa. Kyseisiä tekijöitä ovat esimerkiksi kaupungistuminen, väestörakenteen muuttuminen ja tekniikan yhä vahvistuva rooli. Vaikka tekijät ovat yleispäteviä, on niihin reagoitava yksilöllisesti kunkin maan, alueen tai paikkakunnan tarpeiden mukaan.


 

Yleinen turvallisuus

Vuoteen 2050 mennessä lähes kolme neljäsosaa maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Tämän takia julkiset viranomaiset ovat siirtymässä käyttämään itsenäisiä sense-and-respond-toimintoja, analysointitoimintoja, visualisointia ja laskennallista mallinnusta, joiden avulla tapahtumiin reagoinnista voidaan vähitellen siirtyä ennakoimaan ja estämään niitä.


 

Koulutus

Koulujärjestelmät joutuvat venymään, koska niiden rahoitusta leikataan. Hyviäkin uutisia on saatu: koulutustekniikka on kehittynyt, ja pilvilaskenta, avoimen lähdekoodin järjestelmät, virtualisointi sekä analysointitoiminnot auttavat järjestelmiämme päivittämään vanhentuneet infrastruktuurit uusilla toiminnoilla. Niistä on jo tulossa älykkäämpiä.


 

Energia

Vuosikymmenten ajan ihmiset eivät juuri ajatelleet sähkönkulutusta. Nykyään tavalliset kuluttajat ovat aidosti kiinnostuneita siitä, miten sähköä tuotetaan ja käytetään. Älykkäiden sähköverkkojen ansiosta sähkönjakelu on entistä tehokkaampaa. Lisäksi verkot välittävät tietoa, jonka avulla kuluttajat voivat ennakoida omaa toimintaansa ja vähentää sähkönkulutusta ja kustannuksia.


 

Liikenne

Jos muutamme ajattelutapaamme siitä, miten pääsemme pisteestä A pisteeseen B, voimme haastaa vanhat olettamuksemme ja tapamme ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa ja uusia menettelytapoja. Voimme parantaa kuljettajien ajomukavuutta. Tämä puolestaan voi kehittää autoja, joita ajamme, teitä, joilla ajamme, ja julkisia kulkuvälineitä, joilla saatamme ryhtyä kulkemaan omien autojemme sijasta.


 

Terveydenhuolto

Maailman kehittyessä muuttuvat myös tavat, joilla ihmiset sairastuvat. Niinpä terveydenhuoltojärjestelmien on pysyttävä askeleen edellä. Älykkäät terveydenhuoltoverkostot voivat yhdistää potilastiedot, terveysalan ammattilaiset ja laitokset niin, että ne ohjaavat kaikkia potilaan hoitotarpeita diagnoosista parantamiseen.


 

Vesihuolto

Meidän on käytettävä tulevaisuudessa vettä älykkäämmin, jotta sitä riittäisi kaikille. Yhdistämällä antureita, älykkäitä mittareita ja tehotietojenkäsittelytoimintoja voimme analysoida veden kiertoa ekosysteemeistä, joista ja säiliöistä kotiemme vesijohtoihin. Näin saamme kerättyä tietoja, joiden avulla voimme käyttää vettä entistä säästeliäämmin.


 

Rautatiet

Kuvittele älykäs raideliikennejärjestelmä, joka pystyisi minimoimaan ympäristövaikutukset mukauttamalla aikatauluja dynaamisesti sääolojen mukaan, havaitsemalla mahdollisia ongelmia, ennen kuin ne aiheuttavat viivästyksiä, sekä seuraamalla junanvaunuja, toimitusketjuja ja matkustajien matkustusmalleja.


 

Rakennukset

Vuoteen 2025 mennessä rakennukset kuluttavat enemmän energiaa kuin mikään muu "kuluttajaluokka". (Jo nykyään rakennusten osuus energiankulutuksesta Yhdysvalloissa on 70 prosenttia.) Lisäksi 40 prosenttia maailman nykyisestä raaka-ainetuotannosta käytetään rakennuksiin. Tämä merkitsee noin kolmea miljardia tonnia raaka-aineita vuosittain.